Talousarvio 2017: Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro

On erinomainen asia, jos Porin velkaantuneisuus saadaan pysäytettyä. Vielä parempi, jos veroäyriä ei tarvitse nostaa, ja investointitaso säilyy silti ennallaan. Aivan varmasti jokainen Porin puolueista haluaisi kaikkea tätä.

Miksi sitten kolme puoluetta irtautui tänä vuonna tehdystä valtuustosopimuksesta, joka sitoutui juuri näiden asioiden tiukkaan noudattamiseen?

Siksi, että aavistimme, mihin härkäpäinen sitoutuminen näiden kolmen säännön samanaikaiseen toteuttamiseen johtaisi!

Arkirealismi kertoo, että taloudellisesti näin heikkoina aikoina rahat loppuvat ja hinta peritään tasamaksuina ja palveluheikennyksinä, jotka kohdistuvat pahiten juuri heikoimmassa asemassa oleviin.

Mitä jo tänä vuonna on tapahtunut? Pori on pienentänyt vanhuspalvelujen hoitajamitoituksia, nostanut palvelumaksuja, pitänyt yllä sijaiskieltoja ja lomauttanut henkilökuntaansa sosiaali- ja terveyspuoli mukaan luettuna.

On totta, että valtion taloutemme on heikossa kunnossa, kunnat kärsivät, jotain on tehtävä, ettei velkataakka kasva liian suureksi.   Silti päälaskun periminen työttömiltä, sairastuneilta, vammaisilta, vähävaraisilta ja vanhuksilta ei ole reilua.

Kun rahat loppuvat, pitää säästötalkoot ulottaa kuntalaisiin heidän taloudellisen kantokykynsä mukaan, jolloin veroäyrin korotus, niin ikävää kun se kaikille meille veronmaksajille onkin, on ainoa tasapuolinen keino. Tällöin se, jolla vähän, selviää pienemmällä lisälaskulla, ja se joka ansaitsee hyvin, maksaa saman prosenttiosuutensa omista isommista kuukausituloistaan.

Raumalla ja Porilla on ollut tänä vuonna sama kunnallisveroäyri 19.75%. Rauma nostaa sitä nyt 0,25%-yksiköllä, Pori ei.

Raumalaisten keskimääräinen tulotaso on korkeampi, kuin meillä Porin asukkailla, jolloin kunnallisverojakin kertyy mukavammin. Rauma oli myös kaupunkina pitkään melko lailla velaton, meille taas sitä velkaa on kertynyt jo pitkällä aikavälillä.

Miten meille sitten yleensä on mahdollista selvitä tällaisen vuoden jälkeen entisin eväin.

Ratkaisu on se, että syömme niitäkin eväitä, jotka olisivat tulevaisuudessa antaneet meille jatkuvaa tuottoa.

Hieman tragikoominen juttu oli, että ensin nostettiin tonttivuokria ja vuokratonttien lunastushintoja aivan järkyttävän paljon. Niin paljon, että kaiken kohtuuden nimissä oli pakko luvata myydä tontit vielä vanhalla hinnalla omiksi niille, jotka sitä halusivat ja joilla oli varaa lunastaa tonttinsa.

Näitähän löytyi, ja nyt budjetissamme arvioidaan tämän merkittävän tulolähteen tuottavan ensi vuodelle 6,4 miljoonaa euroa — eli noin 0,5% -yksikön verotuottoa vastaavasti.

Hieno homma, tämähän vastaa tuloina kahta ”Rauman mallin” 0,25%-yksikön korotusta ja silti äyri on entinen 19,75.

Kaikki hyvin paria pikku juttua huomioimatta:

  1. Tämä lämmittää saman verran, kuin pakkasella punttiin päässyt pisu, eli vain hetken. Tonteista ei voi periä lunastushintaa enää toista kertaa.
  2. Tonttien vuokratulot loppuvat, ja tämä tietää nykyvuokratasolla noin 700000 euron tulomenetyksiä joka vuosi. Prosentteina siis yli kymmenen prosentin menetystä joka vuosi saatuun yhteisrahamäärään verrattuna. Yksikään arvonsa tunteva sijoitusyhtiö ei Suomessa lupaa sijoitukselle yli 10% korkoa. Pankkikorot ovat lähellä nollaa. Porin kaupunki saa kertapottina 6,4 M€ ja menettää tästä vuosituloina loputtomiin 700000 euroa vuodessa. ”Peittoamme” sijoitusyhtiöt mennen tullen.

Pikku neuvo tulevaisuutta varten. Jos kaupunkimme tulevaisuudessa haluaa vaikka paikata budjettinsa 6 M€:lla, pankista saa rahaa korolla, jonka vuosikustannukset jäävät nykytasolla noin kymmenesosaan 700000 eurosta.

Ai niin, valtuustosopimushan kieltää lisälainanoton, mutta sittenkin…

Kyllä tämä vaalivuoden budjetista kävisi, päältä päin korea ja pienellä tuurilla voi jopa toteutua siihen asti, että heti vaalien jälkeen vuoden puolivälissä tilanne tarkastellaan uudelleen.

Silloin vaalit on käyty, ja tosiasiat voi huokeammin mielin tunnustaa.

Me kristillisdemokraatit emme kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että vanhustenhuollon hoitomitoituksen alennus jää ensi vuodellekin voimaan, emmekä sosiaali- ja terveysalaa koskevaa sijaiskieltoa.

Näihin olisi saatu rahoitus pienellä 0,25%-yksikön veroäyrin muutoksella.

Hyväksyessämme budjetin, varaamme itsellemme oikeuden tehdä yksittäisiin kohtiin muutosesityksiä.

KD-ryhmän puolesta

Simo Korpela

Huom. Tämän puheenvuoroni toiseksi viimeisessä kappaleessa mainittuun vanhustenhuollon hoitomitoitukseen saatiin kokouksen alussa neuvoteltua   ratkaisu, joten pitämäni lopullinen ryhmäpuheenvuoro muuttui vielä valtuustosalissa sen osalta.

Taistelunsa kullakin? (31.1.2017)

Afrikassa on edelleen heimoja, jotka tilaisuuden saatuaan ovat valmiit tappamaan ja ryöstämään naapuriheimonsa saavutettavan valta-aseman ja taloudellisen hyödyn vuoksi. Näin minulle ainakin kerrottiin ollessani pari vuotta sitten YK-koulutuksessa.

Sivistyneessä Suomessamme ei tällaista tapahdu. Täällä taistellaan vain tuulimyllyjä vastaan niin kuin Satawindin toimitusjohtaja (SK mielipide29.1.) totesi. Jotain yhtäläisyyttä kaikissa ihmisten taisteluissa kuitenkin aina on.

Tavoitteena voi olla poliittisen hyödyn ja vallan tavoittelu johon Kokkila Furuholmin mainitessaan ehkä viittaa. Se on ainakin selvää, että kunnallisvaalien alla jokainen puolue pyrkii nostamaan profiiliaan.

Satawind taas haluaa nostaa taloudellisen hyödyn oikeutukseksi sille, että myllyt tulisi rakentaa. Oleellinen kysymys näissä taisteluissa kuuluukin: Voiko taloudellisen hyödyn saavuttaminen olla oikeutuksena sille, että paikalliset ihmiset menettävät ympäristönsä normaalin luonnonmaiseman ja kärsivät merkittävistä meluhaitoista?

Satawindin vajaan sadan miljoonan euron investointihanke on toki suuri, mutta toisaalta valtiomme maksaa jo nyt tuulisähkön tuottoyrityksille pelkkinä syöttötariffilisinä useita satoja miljoonia euroja vuodessa.

Ei kuulosta oikein järkevältä, että samaan aikaan kun pilataan luontoarvot ja levitetään melusaastetta ympäristöön pitää tästä touhusta vielä valtion maksaa merkittäviä summia. On ymmärrettävää, että tuulienergian valtiollinen tukeminen on nyt pantu uudelleen mietittäväksi ja haitat tutkittaviksi.

Porin kaupunginvaltuusto asetti uusille kaavoituskohteille 2km turvarajan, mitä lähemmäs asutusta ei myllyjä saa kaavoituksessa laittaa. Vireillä olleista kaavoituskohteista Jakkuvärkin kaavoitus lopetettiin tilaajan toimesta. Satawind taas laittoi Lammin kaavoituksen katkolle odottelemaan suotuisampia poliittisia tuulia – valtuustokin vaihtuu kevätvaalien jälkeen. Kuitenkin, silloin kun tilanne edellyttää uuden kaavoituksen aloittamista, pitää 2km suojaraja aina sisällyttää siihen.

Joka tapauksessa Porin kaupunginvaltuusto on sanansa sanonut, ja sillä on täysi valta hylätä mikä tahansa sille jatkossa esiteltävä tuulipuistohanke. Toivottavasti myös uusi valtuusto haluaa toimia rehdisti ja oikeudenmukaisesti – ei niinkään taistellen tuulimyllyjä vastaan – vaan Porin asukkaiden puolesta!

 

Simo Korpela

kaupunginvaltuutettu

kristillisdemokraattien Satakunnan piirin pj

Vaalit lähestyvät (1.12.2016)

Ihmisen poliittinen muisti on kuulemma 1,5 vuotta Sitä vanhemmat tapahtumat eivät enää kovasti vaikuta vaalien yhteydessä tehtäviin valintoihin. Tämän mukaan mittavan pikkukoulujen lakkauttamisen takuumiehet, kokoomus ja sosiaalidemokraatit voisivat huokaista helpotuksesta, aikaa päätöksen teosta on kulunut 2,5 vuotta, joten äänestysmyrkytyksen varoaika on jo kulunut umpeen. Itse en ihan tähän usko, mutta aika näyttää.

Tällekin vuodelle on Porin voimakaksikolle kuitenkin kertynyt painolastia. Taloudellinen tilanne on ollut varsin synkkä. Rahat alkoivat uhkaavasti loppua. Keväällä mietittiin, missä ja kenessä on vika, mutta sitten tultiin samaan tulokseen, kuin Koskela Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa: ”Ei tässä syyllisiä kaivata, vaan Lahtista ja konekivääriä.”

Tällä kertaa saatiin, mitä tilattiin. Valtuustosopimukseen kirjattiin taas tiukka rajoitus kunnallisveron kautta tapahtuvalle lisätulojen hankinnalle, ja lisäksi kaupungin lainamäärä ei saa kasvaa. Kuitenkin investointitaso säilytettiin ennallaan, eli näistä menoista ei haluttu tinkiä.

Miksi kolme puoluetta irtautui valtuustosopimuksesta, vaikka ehdot näyttivät näin lupaavilta? Siksi, että luvattiin liikaa, eikä mietitty tarpeeksi niitä seuraamuksia, joita sopimuksen noudattaminen väistämättä toi tullessaan.

Perusturva nosti palvelumaksujaan ja vanhustenhuollon hoitajamitoitusta pienennettiin kesken kauden. Eli tässä lasku rahanpuutteesta kohdistui jälleen taloudellisesti tai iän tai terveyden puolesta heikompiosaisille.

Kaupungin asukkailleen luovuttamien rakennustonttien vuokrahinnat nousevat niin kohtuuttoman korkealle, että kun asukkaat sentään saivat määräajan kuluessa lunastaa tonttinsa entisellä lunastushinnalla, myydään niitä nyt budjettikokouksessa esitetyn arvion mukaan jopa 20 M€ :lla Uusien vuokrahintojen mukaan lasketut tulomenetykset ovat tällöin 2 M€ joka vuosi.

20 M€ myyntituloja yhden kerran ja 2M€ rahanmenetystä joka vuosi. Tämä vastaa 10% korkokantaa. Pankista jos rahaa ottaa, korkomeno on noin kymmenesosa tästä!

No, nyt voidaan kuitenkin saivarrella, ettei kaupunkimme tarvinnutkaan ottaa lisälainaa, kun näin hoidetaan tulorahoitus kuntoon myymällä omaisuutta. Toteutuuko tehty valtuustosopimus tässä, siitä voidaan olla montaa mieltä.

Viimeisimpänä valtuustosopimuksen sallimana rahankeruukonstina lomautettiin kaupungin henkilökuntaa. Pieleen meni. Tämän ovat SK:n yleisönosastokirjoituksissa myöntäneet nyt aivan lähipäivinä sekä kokoomuksen, että SDP:n edustajat. Aivan liian lyhyelle aikavälille ajoitettu ”pikavippi” ei tuotakaan likikään sitä, mitä piti, ja seuraukset ovat olleet paljon oletettua ikävämmät. Lisäksi käytettiin varsin epäreiluja lomautuskikkoja, joilla muun muassa saatiin aikaan se, että opettajien lomautuspäivistä yli puolet on sellaisia, joilla ei ollut mitään virkatehtäviä.

Vaalit herkistävät kummasti puolueita huomaamaan omien sidosryhmiensä äänestäjien tarpeet. Hyvä näin, saatiinhan se vanhustenhuollon hoitomitoituskin budjettikokouksen väännöissä palautettua ennalleen.

”Voi jospa aina vaalivuosi ois”

 

Simo Korpela

kaupunginvaltuutettu

kristillisdemokraattien Satakunnan piirin puheenjohtaja

Vähemmistön oikeudet (24.4.2016)

Onko oikein, jos ryöstää yhden rikkaan ihmisen omaisuuden ja jakaa sen sadalle tarvitsevalle?

Tietenkään ei! Maassamme on samanlaiset oikeudet omaan omaisuuteensa niin rikkailla, kuin köyhemmilläkin. Perusturvan ja tulot huomioivan verotuksen avulla voidaan osin poistaa sosiaalista eriarvoisuutta, mutta ryöstöretkiin ei sen enempää yksityisille ihmisille, kuin yhteiskunnan toimijoillekaan ole lupaa myönnetty.

Aivan aiheellisesti käydään yhteiskunnan teollisuudelle asettamista rajoituksista väittelyä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Hassua kyllä, 24.4.Satakunnan Kansan yliökirjoituksessa vedottiin siihen, että melusta kärsiviä ihmisiä ja heidän tukijoitaan on niin vähän, että heidän vaatimuksensa voitaisiin hyvin sivuuttaa.

Kun Ahlaisten Lampin alueen tuulipuistorakentamista kannattava Aaltonen puhuu ”muutaman ihmisen poliittisista ja henkilökohtaisista intresseistä”, pitää mielestäni muistaa, että valtuuston täysin selkeä enemmistö halusi asettua tukemaan 2 km suojavyöhykettä asutuksen ja ison tuulivoimalan välille. Vaikka kaupunginvaltuutettuja ei olekaan kovin isoa määrää, ne vaaleilla valittuina edustavat kuitenkin koko Porin asukkaita.

Se on selvää, ettei suunnitellun tuulipuiston lähiasukkaiden määrä ole koko Porin väkilukuun verrattuna suuri, mutta onko oikein tallata heidän oikeutensa ja vähätellä esimerkiksi ympäri maailman tutkittuja ja havaittuja infraäänihaittoja vain siksi, että haitoista kärsiviä ihmisiä on Porin asukaslukuun nähden pieni vähemmistö?

Mielestäni on yhtä väärin ryöstää tavallisilta ihmisiltä, kuin köyhiltä tai rikkailtakin. Lampin alueella ryöstettäisiin asumisviihtyvyys, terveellinen ja hyvä ympäristö ja lisäksi vielä asuntojen ja maa-alueiden arvosta iso osa.

Entä, kun SK:n saman aukeaman tekstaripalstalla nimettömänä pysyvä kaveri kirjoittaa näin: ”Miksi motocrossin äänistä kitistään? Olkaa hiljaa, niin ei kuulu mitään. Kannattaisi teidänkin kitisijät alkaa jotain harrastaa. Ei tarttis kuunnella ääniä. Ihme touhua.” Niinpä niin, ihme touhua on kyllä kirjoittajan tuollainen asenne.

Poliittisten päättäjien tehtävänä on löytää kohtuullinen ratkaisu silloin, kun eri intressipiirien vaatimukset kohtaavat. Toivoa sopii, että silloin inhimillisyys voittaisi useamminkin rahan ja vallan.

Simo Korpela, kaupunginvaltuutettu, KD Satakunnan piirin pj

Äly ja rohkeus vai lapsellisuus ja populismi? (16.4.2016)

Valtuustosopimusvaliokunnan puheenjohtaja Lahtisen mielestä sopoimuksesta pois jättäytyneiden kolmen puolueen osalla äly ja rohkeus pettivät ja tilalle tuli lapsellisuutta ja populismia.

Onko niin, että äly ja rohkeus ovat sitä että ymmärtää seurata kokoomuksen viitoittamaa ja demarien tasoittamaa kaksinvallan polkua nöyrinä perässähiihtäjinä. Jos äly ja rohkeus eivät riitä omien mielipiteiden esittämiseen ja tarmokkaaseen ajamiseen – aika turhina näen sellaisetkin puolueet.

Voi myös kysyä, onko populismi sitä, että on huolissaan kaupunkimme vaikeimmassa asemassa elävien ihmisten auttamisesta. Kun valtuustosopimuksen tavoite on Lahtisen (Satakunnan Kansa 16.4.) esittämillä linjoilla, sekä vanhustenhuollon hoitomitoituksia ollaan juuri nyt leikkaamassa, ja tasaveron luonteiset maksut nousevat koko ajan — onko se populismia asettua niiden puolelle, joita se pahimmin kirpaisee. Jos on, silloin myönnän ihan iloisesti olevani populisti.

Kun näkee, mihin kaupunkimme politiikkaa ollaan ajamassa, eikä voi hyväksyä kaikkia pinnan alla kyteviä tavoitteita, onko puolueelta lapsellista vaatia vain puheoikeudella pääsyä KH:n kokouksiin, jotta voi edes yrittää vaikuttaa päätöksiin ennen, kuin ne kokoomuksen ja demarien ryhmävoimalla nuijitaan kaupunginvaltuustossa läpi. Tällainen ”ylimääräinen” puheoikeus on toki suurimpien puolueiden koko kolmen hengen valtuuston varapuheenjohtajistolla, vaikka näillä puolueilla on jo muutenkin KH:n varsinaisia jäsenpaikkoja.

Valtuustosopimus korostaa kaikessa avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja yhdessä päättämistä. Miten se onnistuu jos pienimmät puolueet eivät saa edes puhevaltaa siellä, missä kaikkien tärkeiden asioiden valmistelu tehdään. Onko lapsellista hypätä kokoomuksen ja demarien ladulta pois silloin, kun huomaa sen vievän sellaista reittiä, josta ei hyvä seuraa? Minusta ei.

Simo Korpela

kaupunginvaltuutettu, kristillisdemokraatit

Metsämiehen filosofiaa (2.3.2016)

Jahtimieskin karjaa kasvattaa

vapaana sen lauma laiduntaa

Ruokkii eläimiä, siten hoitaa niitä

lumen takia kun ravinto ei riitä

Eihän metsästäjä eläimiä vihaa

vaikka oman osan pyytää riistalihaa

Silti luontoa hän rakastaa

vaikka osuutensa siitä pakastaa

peurat4 valkohäntäkaurista jahtiajan jälkeisellä kevätruokinnalla Viasveden Rimpialhossa.

Simo Korpela

Ensin korville – sitten silmille? (23.1.2016)

Suomalainen on aika sitkeä sietämään kaikenmoista kiusaa – mutta kun se on saanut tarpeeksi korvilleen, voi olla, että se käy silmille. Saba Wind- yhtiö kertoi (SK 23.1.) saaneensa Porin kaupungilta nyrkiniskun silmään, kaupunki kun lopettanee (heidän edustajansa omasta pyynnöstä) Jakkuvärkin tuulipuiston kaavoituksen valmistelun.

Porin kaupunginvaltuusto on jo rajannut uusien tuulipuistojen osalla 2km suoja-alueen, jota lähemmäs asuinrakennuksia isoja voimaloita ei saa kaavoituksessa suunnitella. Hyvä päätös.

Jakkuvärkin tuulipuistohankkeessa lähin suuri tuulivoimala oli sijoitettu noin 550m päähän asuinrakennuksesta ja koko alue on niin ahdas, ettei mihinkään sinne voi sijoittaa ainoatakaan voimalaa valtuuston edellyttämällä tavalla. Lisäksi, vaikka sieltä jo kerran hävitettiin asuttu merikotkan pesä, lintulaji pesii taas hankealueen lähituntumassa.

On se muuten jännä juttu, että kun ely-keskuksen tuulipuistojen suunnitteluohje antaa pesiville merikotkille 2km säteisen suojavyöhykkeen, niin ihmisille se pitää edelleen kunnan omilla päätöksillä taata, vaikka selkeää tietoa vakavista haitoista ja terveysriskeistä on olemassa. Joskus tuntuu, että meillä ihmisillä ei ole edes samoja oikeuksia, kuin eläimillä.

Tuulivoimaloiden melu- ja muut haitat ovat saaneet osan kiltimmistä lähiasukkaista muuttamaan kotoaan ja   toiset – niin kuin Siikaisissa – ovat valmiit vaikka ”valtaamaan” kunnanviraston tullakseen asiassaan kuulluiksi.

Porin kaupunki on tehnyt (eikä suinkaan ainoana paikkakuntana) linjakkaan päätöksen asukkaittensa tasapuolisen hyvinvoinnin puolesta rajaamalla tuulivoimalat selkeimmän häiriöalueensa päähän asutuksesta.

Rajaus koskee uusien tuulipuistoalueiden suunnittelua, mutta linjakkuus vaatii myös sitä, että mahdollisuuksien mukaan haittoja torjutaan myös jo tehdyissä tai aloitetuissa hankkeissa. Kaupunginhallituksen konsernijaosto voisi pohtia vaikkapa niiden muutaman tuulivoimalan kohtaloa, jotka jo luvat saanut Hangassuon tuulipuiston porilainen osahanke toisi mm. Niittymaalaisten riesaksi. Onko kaupunkikonsernimme etu lähteä näitä rakentamaan? Mielestäni ei ole. Uusilla säännöillä tällaista aluetta ei edes kaavoitettaisi.

 

Simo Korpela

Porin kaupunginvaltuutettu

KD Satakunnan piirin pj

Rahat vai tuuli (24.11.2015)

Porin kaupunginvaltuusto päätti, ettei suuren kokoluokan tuulivoimaloita saa kaavoittaa alle 2 km etäisyydelle asutuksesta. Miksi siis Porissa vireillä olleissa, kuitenkin vielä hyväksymättömissä hankkeissa kannattaisi  hakijan vaatia tuulipuistokaavoituksen loppuun saattamista, vaikka ei ole mitään mahdollisuutta saada valtuuston päättämiä luvan ehtoja täytetyksi?

Kaksi mahdollista syytä tähänkin oudon oloiseen juttuun löytyy:

  1. Porin kaupunki on tehnyt tilaajan kanssa sopimuksen tuulipuistoalueen kaavoituksesta. Kun nyt rahaa on kulunut ja valtuusto kieltänyt kaavoittamasta lupaehtojen vastaisiksi muodostuvia alueita, voi tilaaja yrittää vaatia korvausta kesken jääneen kaavoituksen aiheuttamista kuluista. Näin kai lienee käynytkin, mutta jos kaupunki nyt tekeekin tilatun kaavoituksen loppuun, putoaa korvausvaateilta pohja. Valtuusto voi sitten linjauksensa mukaisesti olla hyväksymättä kaavaa, vaikka hakijan kulut ovat prosessin loppuun saattamisessa vielä entisestään kasvaneet. Tähän valtuustolla on täysi oikeus ja tietysti moraalinen velvollisuuskin noudattaa itse tekemiään rajauksia. Silloin hakijalle ei rahaa tuulesta tullutkaan, vaan loputkin rahat kirjaimellisesti menivät tuuleen.

Paitsi jos:

  1. Jos kuitenkin valtuusto kävelisi tekemänsä rajauksen yli ja hyväksyisi kaavan, silloin riskibisnes tuottaisi hakijan tavoitteleman voiton. Näin ei kyllä mitenkään uskoisi Porissa käyvän, sillä se edellyttäisi suuren puolueen, käytännössä rajausta tukeneiden sosiaalidemokraattien uutta takinkääntöä valtuustossa jo yhteisesti loppuun käsitellyssä asiassa. Politiikassa toki mikä hyvänsä konkelo on mahdollinen, mutta uskoisin demareilla olevan sen verran järkeä, että tiedostavat näin mammuttimaisen tempun repäisevän paksuimmankin nahkatakin saumoistaan.

Jotenkin on sellainen olo, että nyt katsotaan kenen kantti kestää. Toivottavasti se osapuoli on Porin kaupunginvaltuusto. Olisi nimittäin jo sen aika!

 

Simo Korpela

kaupunginvaltuutettu

kristillisdemokraatit

Valtuustosopimus poriutumisen puristuksessa (22.11.2015)

Kalliit jazzin vip-liput, kuorikangastakit, hotelli Kämp. Inhottavat työntekijöitään uhkailevat pomot, määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen, poliittiset virkanimitykset. Kaikki tämä krääsä on antanut porilaisille kiintoisaa luettavaa viime aikoina. Onko kyseessä poriutuminen, paikallinen, perinnöllinen, parantumaton sairaus?

Valitettavasti kyseessä on koko maan laajuinen epidemia, johon ei vielä ole kehitetty toimivaa rokotetta. Lainsäädäntömme on kyllä kohtalaisen hyvä, mutta sekin jättää aukkoja pienille ja keskisuurille konkeloille.

Lisäksi itsekin pariin otteeseen poliittisissa”totuuskomissioissa” istuneena voin todeta, että erityisesti esimies-alaissuhteissa pitävien rangaistuspäätöksiä edellyttävien  todisteiden saaminen ilman poliisivaltuuksia on usein täysin mahdotonta.

Satakunnan Kansa (21.11.) spekuloi sillä mahdollisuudella, että vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit irtautuvat valtuustosopimuksesta.

Perussuomalaisia kismittävät – aivan ymmärrettävästi – viimeiset virkanimitykset. Kuitenkin pitää muistaa, että Porin kaupunginhallitus ei ole varmistanut sitä, ettei prosessi pääse tällä tavoin karkaamaan käsistä. Kaupunginhallituksessa taas istuvat kaikki puolueet kahta pienintä lukuunottamatta.

Vasemmistoliitto on suuttunut Porin 2-puoluejärjestelmästä jossa demarit ja kokoomus hyvässä yhteisymmärryksessä jyräävät asioita keskinäisten sopimusten nojalla läpi.

Näinhän kävi ainakin pikkukoulujen lopettamisen yhteydessä – demarien ja kokoomuksen hanska piti. Kuinka hyvin demokratia toteutui, jos ne huhut pitivät paikkansa, että demarien ryhmäkokous päätti asiakokonaisuudesta yhden äänen enemmistöllä? Yhteensä puolet demareista ja kokoomus ei vielä läheskään muodosta valtuustomme enemmistöä. Mikähän osa sosiaalidemokraattiien äänestäjistä sai, mitä tilasi?

Valtuustosopimuksen henki edellyttää kaikkien puolueiden osallistumismahdollisuutta asioista päätettäessä. Tähän vedoten  me kristillisdemokraatit ja vihreät – kaupunginhallituksesta pois jätettyinä puolueina – anoimme vuosi sitten puhe-ja läsnäolo-oikeutta KH:n kokouksiin. Silloin asia ei saanut yhdenkään KH:n ryhmän tukea, vaikka ehdotus ei olisi tuonut mitään äänivaltaa, vain oikeuden päätösten taustojen tuntemiseen ja kommentointiin. Tässä vasemmistoliittokaan ei ollut valtuustosopimuksen linjoilla. Ei, vaikka esimerkiksi vasemmistoliiton KV:n varapuheenjohtajalla on aivan samanlainen oikeus.

Meille kaikille yhteisesti: Toisinaan peiliin vilkaiseminen voi olla rähjäämistäkin parempi ratkaisu.

Simo Korpela                                                                                                                     kaupunginvaltuutettu                                                                                                   Kristillisdemokraattien Porin osaston ja Satakunnan piirin puheenjohtaja