Menikö tai meneekö äänesi hukkaan?

Äänestit pappia; halusit tuntemasi hengenmiehen eduskuntaan. Toisin kävi; puolueesta, jolle äänesi annoit valittiinkin sinun vaalipiiristäsi aivan toisenlaisen maailmankuvan omaava kansanedustaja.

Äänestit aatteellista luonnonsuojelijaa.. Toisin kävi; puolueesi listalta tulikin valituksi läheisen ympäristöongelmia aiheuttaneen teollisuuslaitoksen pitkäaikainen pomo.

Äänestit arvostamaasi talouden asiantuntijaa. Toisin kävi; tilalle valittiinkin ihan eri lahjakkuuksilla valittu julkkis.

Jos näin kävi, menikö äänesi hukkaan?

Ei mennyt, mikäli halusit ennen kaikkea tukea kannattamaasi puoluetta. Hukkaan meni äänesi silloin, jos pääasiallinen syy valintaasi olikin haluamasi henkilön arvot, toimintatavat ja vahvuudet.

Vaaleissa äänet voi ”mennä hukkaan” monella tapaa. Voidaan sanoa, että oma puolueeni Kristillisdemokraatit hukkasi Satakunnassa 3358 ääntä, koska saatu määrä ei riittänyt kansanedustajapaikkaan. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että vaikkapa Kokoomus hukkasi yli 7000 ääntä. jotka jäivät ”ylimääräisinä” turhiksi, koska toista kansanedustajaa ei Satakunnasta saatu, ja sen ainoan saamiseen olisi pienempikin äänimäärä riittänyt.

Jälkiviisaus on tietysti parasta ja helpointa viisautta, mutta todettakoon kuitenkin, että ehdottamamme KD:n ja Kokoomuksen vaaliliitto olisi tuonut sen halutun toisen paikan vaaliliitollemme ja sosiaalidemokraattien kolmas paikka olisi vaihtunut Kokoomuksen toiseen paikkaan – tai sitten se olisi voinut mennä myös meille Kritillisdemokraateille. Kysyä sopii, olisiko ehdottamamme vaaliliitto näillä tuloksilla joka tapauksessa tuonut Kokoomuksen arvoihin ja tavoitteisiin nähden paremman vaihtoehdon?

Tyyni kyntäjä(SK 20.4.) ennusti aika lailla sarkastisessa mielessä eurovaalien Satakuntalaisten ehdokkaiden ”jännittävää ja kovaa kamppailua” europarlamentin paikoista. Jotenkin jäi sellainen olo, että ellei kirjoituksessa mainituista Satakunnan ehdokkaista Huhtasaarta äänestä, ääni menee ainakin henkilövalinnan osalla hukkaan.

Omalta osaltani haluan vakuuttaa, että edes minulle mahdollisesti annettava henkilökohtainen ääni ei mene hukkaan. Koska kyseessä on koko maamme käsittävä vaalipiiri, kaikille maakunnallisille ehdokkaille annetut äänet lasketaan puolueessa eniten ääniä saaneen hyväksi. Puolueemme johto halusi maakunnallisen kattavuuden ehdokkaisiin, joten vaikka en itse vielä ole lippua Brysselin koneeseen varannutkaan, olen mielelläni omalta osaltani nostamassa ylivoimaisen pääehdokkaamme muutenkin hyviä mahdollisuuksia tulla valituksi.

Simo Korpela

Eurovaaliehdokas (KD)

Kristillisdemokraattien Satakunnan piirin pj,

KD puoluehallituksen jäsen

 

Maalaisjärki avuksi

Tomi Lähdeniemi toteaa pääkirjoituksessaan (SK 2.4.), että Suomessa trendinä ollut koulukokojen voimakas kasvattaminen ei saa tuekseen yhtään kattavaa selvitystä siitä, onko päästy tavoiteltuihin kokonaissäästöihin. Kansainvälinen PISA – tutkimus osoittaa kuitenkin, että oppimistuloksemme, jotka olivat ennen huippuluokkaa ovat nyt tämän trendin aikana selvästi laskeneet.

Vuoden professoriksi v. 2009 valittu psykologian huippuasiantuntija Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut ylisuurten kouluyksiköiden vaikuttavan haitallisesti oppimistuloksiin. Varmasti silti hakemalla löytyy toisenlaisiakin mielipiteitä. Itse liputtaisin niiden opettajien, oppilaiden ja erityisesti myös tilanteita seuranneiden vanhempien omakohtaiseen tutkimukseen, joka kallistuu ehdottomasti pienten ja keskisuurten opinahjojen kannalle. Minusta tällainen valtaenemmistön omiin ja toisten kokemuksiin pohjaava maalaisjärjen käyttö pitäisi nostaa arvoonsa.

Maalaisjärkeä voisi käyttää myös perheisiin liittyvässä politikoinnissa. Miksi niin monen puolueen pitää vaatia sellaista uutta vanhempainvapaamallia, jossa täyden vapaan saa vain, jos molemmat aviopuolisot käyttävät oman määräaikansa henkilökohtaisesti? Perheiden tilanteet ja elinolosuhteet ovat niin erilaiset, että on aivan käsittämätöntä, ettei perhe saisi itsenäisesti ja ilman sanktioita päättää siitä, että kumpi vai kummatkin käyttävät lakisääteiset lastenhoitovapaat.

Omaishoitajilla ei ole työaikaa, ja palkkio lähiomaisen hoidosta jää muutamaan avustussataseen kuukaudessa. Omaishoitajia haluttaisiin saada merkittävästi lisää, koska hoidettavan siirtyminen tehostetun palveluasumisen yksikköön nostaa yhteiskunnan kulut heti useiden tuhansien eurojen kuukausimenoihin. Terve maalaisjärki sanoo, että omaishoitajia tulisi tukea niin, että jääminen kotiin omaista hoitamaan tulisi järjestelyiltään ja myös taloudellisesti mahdolliseksi. Omaishoitajien määrän kasvun myötä lisäpanostukset tulisivat äkkiä moninkertaisesti takaisin.

On yksi asia, jossa maalaisjärjen käyttö näyttää olevan jopa haitallista. Nyt vaalien alla puolueiden pitää luvata kaikki mahdollinen, ja siinä sivussa mahdotonkin. Viimeksi kun kokoomus lupasi aivan erityisesti huolehtia koulutuksesta, nykyhallituksemme teki päin vastoin melkoiset koulutusleikkaukset. Kas kun rahat eivät koulutukselle riittäneetkään! Nyt jos laskisi isoimpien puolueiden kaikki vaalilupaukset yhteen, eipä olisi Suomen taloudellinen perikato kaukana. Mutta ei silti aina tarvitse luvata – voi myös pelotella – ja esittää jos jonkinmoisia ehtoja Suomelle, jotta maailma pelastuisi. Suomen olisi nyt pikavauhtia luovuttava normaaleista polttomoottoriautoista ja tuulipuistoja pitäisi perustaa joka niemen notkoon ja saarelmaan . Lihaakaan ei pitäisi syödä. Ja niin edespäin Terve maalaisjärki kuitenkin sanoo, että kun Suomen vaikutusosuus maapallomme ilmastonmuutokseen on yhden tuhannesosan luokkaa, ei kannata tehdä kansallista itsemurhaa, vaan pyrkiä tehokkaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joita Suomikin osaltaan tunnollisesti noudattaa.

 

Simo Korpela

kristillisdemokraattien Satakunnan piirin pj

eduskuntavaaliehdokas