Johtavat virkamiehet valmistelevat päätösesitykset aluehallitukselle, joka hyväksyy niistä osan itse, ja siirtää tärkeimmät aluevaltuuston lopullisesti päätettäviksi.

Näin se menisi sujuvasti ja nopeasti, mutta jotain jää puuttumaan. Suurin puute olisi alueemme paikallisen arkisen asiantuntemuksen puute.

Teoriassa moni ratkaisu näyttää kovin hyvältä, mutta arkitodellisuus näyttää sudenkuopat. Mökin mummo tai vaari ei ehkä hallitsekaan kaikkien digitaalisten sovellusten käyttöä, mutta tarvitsee henkilökohtaista kanssakäymistä ja auttavia käsiä.

Se, minkälaisen palveluverkon me Satakuntaan luomme, on täysin 23.1. valittavan hyvinvointialueemme valtuuston käsissä. Aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa maaliskuun alussa virkamiesjohtoinen VATE jää taustalle ja valtuusto tekee päätökset.

On tärkeää, että Satakuntaan luodaan aito tasapuolisesti koko väestöämme kuunteleva hallinto. Kaikki Satakunnan puoluepiirit ovat ilmaisseet halunsa perustaa lautakuntia virkamiesten ja aluehallituksen tueksi.

Lautakuntamallin yksi tärkeä tavoite on alueellisen demokratian lisääminen. Karun vaalimatematiikan mukaan valtaosa aluevaltuuston jäsenistä tulee isoimmista kaupungeista. Lautakuntiin (ja tietysti hallitukseenkin) voidaan kuitenkin vapaasti valita pienempienkin kuntien edustajia ja näin saada päätösvalmisteluihin käytännön asiantuntemusta ja tietoa koko alueemme tarpeista.

Hyvinvointialueemme lautakunnilla pitää kuitenkin olla omissa asioissaan kunnon päätösvalta, tai muuten koko idea vesittyy. Kerron yhden tuoreen esimerkin:

Viime vuonna Porin YH-asunnot esitti kaupunginhallitukselle ennakkokäsityspyynnön koskien Lavian pienen paikallisesti varsin tärkeäksi palveluksi koetun vammaispalveluyksikön (Kotiranta I) rakennuksen myyntiä. Kaupunginvaltuusto oli jo edellisessä budjetissa myöntänyt lisämäärärahan toiminnan turvaamiseksi ja linjannut suunnittelussa saman jatkuvan myös vuosina 2022 ja 2023.

Kun perusturvalautakunnalta kysyttiin sen kantaa asiaan, kaikki poliittiset ryhmät yksimielisesti vastustivat myyntiä. Olisikin ollut aivan luontevaa pyrkiä saamaan oman rakennuksen vuokraus jatkumaan normaalimenettelyllä hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta.

Kaupunginhallituksemme antoi kuitenkin myyntiluvan, jossa ostaja on sitoutunut vuokraamaan sen kaupungille vuoden 2022 loppuun saakka. Näin vammaispalveluyksikölle jää merkittävä lakkautusuhka vuoden 2022 lopussa. Valtuustoa ei asiassa edes kuultu.

Mielestäni Porin, Ulvilan ja Merikarvian yhteisen perusturvalautakunnan kannanottoa olisi pitänyt kunnioittaa, mutta sen sijaan kaupunginhallituksemme jyräsi lautakunnan yksimielisen päätöksen. Tulevaisuudessa pitäisi varmistaa, etteivät tällaiset toimintaperiaatteet periydy Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitukselle!

Mutta käydään nyt vaalit ensin!

Simo Korpela

kaupunginvaltuutettu

Satasoten johtoryhmä, ohjausryhmä ja VATE

Kristillisdemokraattien Porin osaston ja Satakunnan piirin pj.  (aluevaaliehdokas)

Sampsa Kataja toteaa kolumnissaan (SK 30.11.) pelkäävänsä, että tulevassa Satakunnan hyvinvointialueen valtuustossa omia yhteisöjään edustavat kuppikunnat vesittävät liiallisilla lähipalveluvaatimuksillaan koko soteuudistuksen niin, että lopputuloksen laatu kärsii.

Kuppikunta-ajattelu on vahingollista. Työpaikalla kuppikunta ajaa oman porukkansa etuja toisten työntekijöiden kustannuksella. Puolueen sisällä niukankin enemmistön omaava kuppikunta pyrkii alistamaan valtaansa ne, jotka joilla on omiakin ajatuksia. Kunta – pieni tai iso – voi maakunnallisissa asioissa toimia häikäilemättömästi vain omaa etuaan tavoitellen ja unohtaen muiden kohtuullisetkin tarpeet. Näin, vaikka toki kaikilla kunnilla lienee oikeus myös terveeseen itsekkyyteen omia etujaan puolustaessaan.

Satakunnan hyvinvointialueen lähipalveluasioissa en kuitenkaan usko maakuntamme pikkukunnilla olevan edes mahdollisuuksia kohtuuttomaan kuppikunta-ajatteluun.

Ville Hammarbergin ja Pasi Mattilan kunnallisvaalituloksen perusteella laskemassa aluevaaliennusteessa (SK 26.9.) aluevaltuuston 69 paikasta porilaiset valtaisivat 41 paikkaa, raumalaiset 20 paikkaa, Kankaanpäähän menisi 3 paikkaa, Ulvilaan 2 paikkaa ja lisäksi Eura, Eurajoki ja Huittinen saisivat kukin yhden paikan.

Toki kyseessä on nyt eri vaalit, mutta vain suuntaa-antavanakin ennuste on hätkähdyttävä. Villen ja Pasin sanoin: ” Vyörytys Porista olisi vertaansa vailla. Pori pystyisi mestaroimaan täydellisesti koko aluevaltuustoa ylivoimaisella enemmistöllä.”

Samassa artikkelissa haastateltu maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä pitää tällaista tulosta absurdina, mutta toteaa, että ”Näinkin voisi käydä” ja edelleen: ”Ennen kaikkea on nyt muistettava, että kaikki valitut ovat hyvinvointialueen edustajia. Siellä ei edusteta esimerkiksi Raumaa tai Poria, vaan hyvinvointialuetta”.

Näin on, ja totta kai jokainen Satakunnan pienistä ja suurista kunnista ansaitsee omat kohtuulliset ja oikeudenmukaiset lähipalvelunsa. Kuinka kattavat, sen lopulta ratkaisee valtion rahoitus.

Kuppikunta-ajattelusta olen sinänsä Sampsan kanssa samaa mieltä: Satakunnan aluevaalien jälkeen toteutuvissa aluehallituksen, aluevaltuuston, lautakuntien ja virkamiesten toimissa ei missään nimessä saa esiintyä yksipuolista kuppikunta-ajattelua.

Maakunnallisessa päätöksenteossa pieni kunta ei kykene kuppikuntatoimintaan. Iso saattaa kyetä, mutta toivottavasti ei sitä tee. Tammikuun vaaleissa valittavat aluevaltuutetut sen lopulta päättävät.

Simo Korpela, kristillisdemokraatit

kaupungin-  ja maakuntavaltuutettu

Satasote johtoryhmä, ohjausryhmä ja VATE

aluevaaliehdokas, Pori