”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen”
Suvivirrellä on juhlistettu koulujen kesäloman alkamista ties kuinka kauan. Se antaa monelle
riemukkaan tunteen vapaan alkaessa ja luonnon valmistautuessa puhkeamaan täyteen
kukkaansa. Moni kokee myös Jumalan luomisvoiman ilmentymänä kauniin luontomme ihmeet.
Kun valtaosa nuoristamme edelleen haluaa rippikoulussa tutustua kristilliseen uskoomme, eikö
ole ihan demokraattista, että heille tarjotaan mahdollisuus myös suvivirren säveleisiin.
Lauri Ojala (SK 20.5.2025) haluaisi kuitenkin kitkeä kevätjuhlien kukkapenkistä suvivirren
pois.
Kaikilla meillä on taipumus yrittää saada toisten elämänkatsomus omamme kaltaiseksi, mutta
sitä en voi ymmärtää, että suvivirsi voi haavoittaa niin pahasti ihmisen mieltä, että se pitäisi
valtaenemmistöltä kieltää.
Jos ihmisen vakaumus on, että mitään ylempää auktoriteettia ei ole, niin miksi Jumalan
auktoriteettiin viittaaminenkin loukkaa?
Toimin koko virkaikäni Meri-Porin lukion opettajana, mutta en tiedä yhtään opiskelijaa joka
olisi pahoittanut mielensä joulupukin esiintymisestä joulujuhlassa. Kukaan ei sanonut, että
koska todellista joulupukkia ei ole, en halua sellaista edes nähdä.
Ollessani kerran juuri ennen joulua Abu Dhabissa, soitettiin siellä ison muslimimaan
tavaratalossa hyvin kuuluvasti englanninkielisiä selkeän hengellisen sisällön omaavia
joululauluja. Sheikit vaimoineen ja muu väki kävi ostoksilla ihan rauhassa ja häiriintymättä
vieraasta tarjonnasta.
Miksi suvivirren kuulemisen pitäisi Suomessa loukata sitä, joka uskoo, ettei kristinuskon
Jumalaa ole olemassa?
Ellei hän sitten halua ajatella niin, että koska minä en usko, niin kenenkään muunkaan ei tule
saada mitään virikkeitä uskolle.
Mielestäni eduskuntamme päätös siitä, ettei suvivirttä tule kieltää, eikä sen käyttöä
kevätjuhlassa rajoittaa on demokraattinen ja oikea.