Näinhän sitä hiljattain yksi tutkija kirjoitti Satakunnan Kansan artikkelissaan. Mielestäni pitää kyllä ajatus kääntää aivan toisin päin. Ovatko sudet ja karhut tulleet ihmisen reviirille – liian lähelle asutusta?

Järkevä ja luontoystävällinen petopolitiikka antaa suomalaisten suurpetojen elää rauhassa todellisilla erämaa-alueillamme – sinne ne kuuluvat upeana, erottamattomana osana mahtavaa luontoamme. Aivan selvää on kuitenkin, että ihmiselläkin on oikeus elää rauhassa, pelkäämättä lastensa tai kotieläintensä puolesta.

Hallittu kannanhoidollinen pyyntilupakäytäntö ja häirikköpetojen välitön poistaminen pitävät luonnonvaraiset eläimet omilla reviireillään ja saavat ne terveellä tavalla välttämään kohtaamista ihmisen kanssa.

Olen päässyt näkemään ja valokuvaamaan luonnonvaraiset karhun ja ahman (ks. kuvat). Elämykset ovat olleet unohtumattomia. Sutta en ole vielä koskaan tavoittanut. Toivon kyllä joskus pääseväni näkemään sudenkin luonnossa – mutta en omalla pihallani!