Valtakunnallinen sote-uudistus on ollut pitkään valmisteilla, ja se olisi jo toteutettu, ellei se sisältäisi siinä määrin myös ongelmallisia asioita.

Itse näen pahimpana vaarana sen, että lopulta palvelut keskittyvät isompiin keskuksiin ja pienten kuntien ja haja-asutusalueiden palvelutaso laskee.

Nykymallillakin on melko mahdoton jatkaa, ellei valtio nosta reippaasti kuntien sote-rahoitusta. Tätä taas tuskin tapahtuu nykyisessä taloudellisessa tilanteessamme.

Varsin luotettavana tahona pidetty NHG laati konsulttiselvityksenä raportin Porin perusturvan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin talouden ja toiminnan nykytilasta ja kehitysmahdollisuuksista. Kaikissa skenaarioissa vanheneva väestömme ja kasvavat hoitomuotojen kustannuspaineet ennustivat perusturvallemme yli 10 miljoonan euron kululisäystä vuosittain. Tämän kompensoiminen verotuksen avulla vaatisi lähes prosenttiyksikön veronkorotuksia vuosittain, ellei taloutemme kasvu sitä kata. Perusturvan useimmat palvelut ovat lakisääteisiä, eikä niitä onneksi edes saa ajaa alas.

Useimmissa Suomen ja Satakunnankin kunnissa vallitsee nyt aikamoinen talouskurjuus. Uskoisin, että erityisesti tästä syystä sote-uudistusta on Satakunnan osalla odotettu ja valmisteltu varsin suuren yksimielisyyden vallitessa. 60% kunnan menoista vievä sote halutaan maakunnan harteille.

Vaikkakuntien veroprosentteihin tullee sote-uudistuksen myötä aluksi pakollinen yli 12% -yksikön vähennys, loppurahoilla saadaan silti tekninen puoli ja sivistys hoidettua. Tämä ei kuitenkaan koske niitä kuntia, joilla jo alun perin on poikkeuksellisen alhainen veroprosentti. Jos pääkaupunkiseudun veroprosentti pakotetaan alle kuuteen prosenttiin, ymmärrän kyllä heidän huolensa tilanteesta. Esimerkiksi Porissa tällaista pelkoa ei kuitenkaan ole.

Joka tapauksessa Satakunta on ollut harvinaisen yksimielinen ja innokas sote-uudistuksen valmistelija. Satasoten ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Jaana Laitinen-Pesola tietää tämän varmasti itsekin.

Hämmästelen kovasti sitä, että Jaanan mielestä nyt on toimittu asiattomasti (SK28.9.), vaikka kokoomuksella on sekä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa vankka edustus. Miksi ei  kukaan kokoomuslainen pannut tikkua ristiin Jaanan ajatusten saattamiseksi minkäänlaiseen valtuustokäsittelyyn. Kaupunginhallitus antoi 14.9.sote-lainsäädäntöä koskevasta lakiesityspaketista lausunnon, joka oli  perusturvalautakunnan esityksen mukainen. Tämä tapahtui yksimielisesti, eikä yhdenkään puolueen edustaja esittänyt asian viemistä kaupunginvaltuustolle.

Kun syyskuun kaupunginvaltuuston kokous päätettiin asioiden vähäisyyden ja koronan aiheuttamien lisäkustannusten takia jättää väliin, siitäkin kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajat olivat yksimielisiä.

Näistä syistä vastasin, kun Muurisen minulta (kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtajana) kysyi syitä edellä mainittuihin seikkoihin, että soteuudistuksen eteneminen on Porissa ja Satakunnassakin on katsottu yleisesti ottaen hyväksi asiaksi. Samalla kuitenkin totesin, että lopullinen uudistuksen toteutuminen voi kokonaisuutena heikentää satakuntalaisten haja-asutusalueiden lähipalveluja, mikä ei tietenkään toteutuessaan olisi hyvä asia.