Onko oikein, jos ryöstää yhden rikkaan ihmisen omaisuuden ja jakaa sen sadalle tarvitsevalle?

Tietenkään ei! Maassamme on samanlaiset oikeudet omaan omaisuuteensa niin rikkailla, kuin köyhemmilläkin. Perusturvan ja tulot huomioivan verotuksen avulla voidaan osin poistaa sosiaalista eriarvoisuutta, mutta ryöstöretkiin ei sen enempää yksityisille ihmisille, kuin yhteiskunnan toimijoillekaan ole lupaa myönnetty.

Aivan aiheellisesti käydään yhteiskunnan teollisuudelle asettamista rajoituksista väittelyä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Hassua kyllä, 24.4.Satakunnan Kansan yliökirjoituksessa vedottiin siihen, että melusta kärsiviä ihmisiä ja heidän tukijoitaan on niin vähän, että heidän vaatimuksensa voitaisiin hyvin sivuuttaa.

Kun Ahlaisten Lampin alueen tuulipuistorakentamista kannattava Aaltonen puhuu ”muutaman ihmisen poliittisista ja henkilökohtaisista intresseistä”, pitää mielestäni muistaa, että valtuuston täysin selkeä enemmistö halusi asettua tukemaan 2 km suojavyöhykettä asutuksen ja ison tuulivoimalan välille. Vaikka kaupunginvaltuutettuja ei olekaan kovin isoa määrää, ne vaaleilla valittuina edustavat kuitenkin koko Porin asukkaita.

Se on selvää, ettei suunnitellun tuulipuiston lähiasukkaiden määrä ole koko Porin väkilukuun verrattuna suuri, mutta onko oikein tallata heidän oikeutensa ja vähätellä esimerkiksi ympäri maailman tutkittuja ja havaittuja infraäänihaittoja vain siksi, että haitoista kärsiviä ihmisiä on Porin asukaslukuun nähden pieni vähemmistö?

Mielestäni on yhtä väärin ryöstää tavallisilta ihmisiltä, kuin köyhiltä tai rikkailtakin. Lampin alueella ryöstettäisiin asumisviihtyvyys, terveellinen ja hyvä ympäristö ja lisäksi vielä asuntojen ja maa-alueiden arvosta iso osa.

Entä, kun SK:n saman aukeaman tekstaripalstalla nimettömänä pysyvä kaveri kirjoittaa näin: ”Miksi motocrossin äänistä kitistään? Olkaa hiljaa, niin ei kuulu mitään. Kannattaisi teidänkin kitisijät alkaa jotain harrastaa. Ei tarttis kuunnella ääniä. Ihme touhua.” Niinpä niin, ihme touhua on kyllä kirjoittajan tuollainen asenne.

Poliittisten päättäjien tehtävänä on löytää kohtuullinen ratkaisu silloin, kun eri intressipiirien vaatimukset kohtaavat. Toivoa sopii, että silloin inhimillisyys voittaisi useamminkin rahan ja vallan.

Simo Korpela, kaupunginvaltuutettu, KD Satakunnan piirin pj